Skräppäystä kankaalle

Inspiroidun kuukauden kisassa oli tehtävänä skräpätä kankaalle. Jotain tämän suuntaista olen suunnitellut jo pidempään, mutta nyt tuli hyvä syy saada aikaiseksi. Koska tytön Blytheistä on kuvia vaikka kuinka paljon ja niistä on ollut tarkoitus jonkinlainen kokonaisuus tehdä, päätin yhdistää nämä molemmat. Tehtävänanto olisi mahdollistanut vaikka mitä, mutta päädyin tekemään kankaasta kirjan koossa 8x8 tuumaa.

Sivut ompelin ja koristelin ensin yksipuoleisina valmiiksi. Pintaan tulevan kankaan alle lisäsin pari kerrosta vanhoja flanelli- ja muita kankaita tueksi ja ompelin tikkauksia ompelukoneella, jotta sain sivuista tukevammat. Ensin aioin ommella sivut yhteen oikeat puolet vastakkain, ja näin piilottaa risareunat, mutta ihastuinkin noihin reunoihin tuollaisina. Niinpä hurruuttelin reunoihin useita kerroksia siksakkia ja yhdistin ne sitten ompelemalla joko käsin tai koneella. Käsinompelua tuli harrastettua lähinnä silloin, kun telkkarista tuli jotain oleellista, enkä kuitenkaan malttanut jättää työtä odottamaan. :) Lisäsinn kolme nauhalenkkiä kunkin sivun selänpuoleiseen reunaan. Sivut yhdistin sitten kirjaksi noista lenkeistä saranarenkailla. Ylimpään saranarenkaaseen kiinnitin Tuulin kuvilla koristellun avaimenperän.

Ensimmäisellä sivulla on ryhmäpotretti neljästä ensimmäisestä meille muuttaneesta petitestä. Valkoisen tekstin kirjoitin valokuvaan Gimpillä ennen teettämistä, muut sivun tekstit on kirjoitettu koneella ja tulostettu. Toisella sivulla seuraavana kotiutuneet. Tämä kuva on otettu heti postissa pakettia haettaessa, kun tyttö ei malttanut odottaa kotiin asti. Teksti on leimattu lempparikirjaimillani , numero leikattu Slicella ja ommeltu kiinni. Lisänä nappeja, nauhoja, pitsiä.

Toisen aukeaman kuvat on otettu läheisen järven rannassa. Nämä taisivat olla ensimmäisiä kunnon ulkokuvia.

Kolmas aukeama kertoo Tuulin tulosta. Otsikot leimattu, tarinointi osin tulostettu, osin kirjoitettu käsin. Polaroidin näköinen kuva on käsitelty näppärällä lelulla, jonka voi ladata netistä ilmaiseksi. Tykkään tosta ohjelmasta tosi paljon, parhaita puolia on mm se, että kuvat ovat tarpeeksi suuria tulostettaviksi, nam. Nämä sivut maalasin osittain gessolla tikkailtuani ensin koneella. Nappeja ja pitsejä taas, sekä maaleilla värjättyä puuvillaharsoa.

Tällä aukeamalla on aurinkoisia kuvia kesältä 2008. En oikeasti muista, oliko tuo kesä koko ajan noin aurinkoinen, mutta tälläisenä se on kameran muistikortille tallentunut.

Lisää aurinkoa, vaikka nämä ovatkin enempi syksyn kuvia. Blythejen seurassa on mahdotonta mököttää, vaikkei söpöily muuten kolahtaisikaan. Teksti on leimattu vasemmalla sivulla suoraan kankaalle ja oikealla vaaleanpunaiselle nauhalle. Perhoset Slicella leikattu, lisänä helmiä ja taustalle kirjottu koneella heinikkoa.


Jouluaukeama oli pakko laittaa joukkoon, vaikkei se väreiltään olekaan samaa sarjaa muiden kanssa. Ompelin tekstin "Joulu 2008" koneella, mutta valitsin liian punaisen langan, joten se ei erottunut sivusta. Niinpä sudin päälle valkoista akryylimaalia, samoin kuin alakulmaan kirjottuun tähteenkin. Kehykset raaputin kostutettuun valokuvaan, jotta nousevat paremmin esiin taustasta nekin. Oikeanpuoleisen sivun otsikon leimasin taas nauhaan, jotka kiinnitin käsin parilla pistolla.


Viimeinen aukeama kertoo tarinan viimekesäiseltä leiriviikonlopulta, jossa ystäviä oli muillakin kuin Blytheillä. Tällä aukeamalla näkyy noiden Finnstamperin kirjoituskonefonttileimasimien kokoero hyvin, tykkään molemmista! Tästä aukeamasta taisi tulla oma suosikkini.

Muutamia yksityiskohtia:

Vähänkö olen tyytyväinen, että sain tämän tehtyä! Haasteeseen osallistuminen on hyvä motivaattori mutta ennen muuta olen tyytyväinen, että sain koottua Blytheistä kirjan tytölle annettavaksi. Blythet on varmoja hymyn aiheuttajia, ja niin on tämä kirjakin!

And shortly in English: I made this fabric scrapbook for this months challenge on Inspiroidu-blog. The challenge was to scrap on fabric. The book measures 8 by 8 in and is bind with rings. Fabric, paper, lace, buttons and some beads, hand- and free machine embroidery.. I'm so happy to get this done!

(Ja tulipahan blogattua taas. Ehkä voisin taas innostua tästäkin..)

paper dolls

Viime viikko loppui ihanaan askartelumiitinkiin kahden ystäväni kanssa. 24 tuntia askartelua, naurua ja juttelua, vähän ruokaa ja hyvää viniä ja hyvin vähän unta.

Last week ended wonderfully in paper craft meeting with two lovely ladys I'm happy to call friends. We had 24 hours of crafting, laughing and talking, little bit of eating and good wine and very little sleeping.

Lauantaina teimme paperinukkeja. Valitettavasti unohdin kuvata muiden upeat nuket, mutta tässä pari omaani.

On Saturday we made some dolls. I did forgot to take pictures of them all, but here are mine.

Uusiksi otetaan jo lähitulevaisuudessa!

We are gonna do this again in near future for sure!

More sewing

Onnistuin viime viikolla myös ompelemaan lisää blytheille ja jopa kuvaamaankin joitain valmistuneista asuista. Ompelu sujui mukavasti, kuvaaminen taas ei ihan niin kuin olisin halunnut. Näytänpä joitakin niistä kuitenkin.


Last week I also managed to sew AND shoot some new clothes for blythes. Sewing went well, but most of the photos did not. I do wanna show you some of them anyway.

Useimmat näistä on ommeltu tyttöni vanhoista vaatteista ja muista jämäpaloista, kun kankaan tarve on tässä kokoluokassa aika olematon.

Most of these are sewn from my daughters old clothes and other waistfabrics, since they do take only small bits and pieces.

Yksi petiteistä, Salla, uskaltautui mukaamme kävelylle lähimetsään paljaista jaloista huolimatta. Hieman näyttää palelevaiselta, mutta apu oli lähellä.

One of petites, Salla, bravely joint us for our walk to nearby forest. She looks kind of cold, but hepl was near.

Week 8

Viime viikko oli niin täynnä kaikenlaista, etten ehtinyt siitä edes raportoimaan. Emilyn kysymys viikolle kahdeksan oli osuvasti "Mikä sai sinut viimeksi nauramaan ääneen" ja olisin voinut tehdä aiheesta uuden tagin vaikka joka päivä. Tein tämän kuitenkin keskiviikosta, jolloin nauraminen alkoi jo ennen sängystä ylös nousemista puoli seitsemän aikaan (loma-aamuna!) ja koko päivä kului samoissa merkeissä.

I had such a full week, that haven't even had time to tell about it. Emily's question for last week was "What was the last thing that made you laugh out loud?" and I can tell you, that I could have done new tag every day, since there was more laughter around than for ages! I made this one about Wednesday, when laughing began even before we got ourselves up from bed and the whole day went in same manner.

52q week 7

Olen vilkuillut Emilyn blogia nähdäkseni tämän viikon kysymyksen ja tajusin yhtäkkiä, etten ole postannut vastaustani viimeviikkoiseenkaan kysymykseen.

I keep looking for Emilys blog for the next question and realized that I haven't even posted my take on last weeks question.

Kysymys kuului "Mitä tekisit, jos tietäisit ettet voi epäonnistua?". Vastaus tähän kysymykseen oli itsestään selvä, pidempään meni sen pohtimisessa, kuinka paljon siitä olen valmis näyttämään. Päädyin piilottamaan varsinaisen asian tageille taskuun.

Question was "What would you do if you knew you could not fail?". I did not need to think for long for answer to this one, but it did take longer to figure out how much of it I'm ready to show. So most of the journaling is (again) hided in the pocket.

Pienen pieniä vaatteita

Lupaukseni mukaan olen vaatettanut tytön blythejä urakalla viime päivinä. Koko katras, 6 petiteä ja 2 neo blytheä halusivat samanlaiset asut. Kuuden+kahden ihan samanlaisen asun ompeleminen ei innostanut, joten tein kaikille mekot samalla kaavalla, mutta eri kankaista.



Here is a peek of those blythe clothes I was ordered to sew. All 6 petites and 2 neo blythes wanted same kind of outfits. I didn't want to sew six+two exactly same dresses, so I did them in bit different fabrics, but with same color way.

52q week 6

Tämän viikon kysymys oli "Jos voisin tehdä kaiken uudestaan, muuttaisinko mitään?". Tätä olen pohtinut suunnalta jos toiseltakin viimeisen parin vuoden aikana. Jos vain olisin tehnyt sitä tai jättänyt tekemättä tätä, olisi sillä ollut merkitystä? Mutta toisaalta, kun nyt on kuitenkin asioita jotka ovat hyvin, miten tietäisin mitä muuttaa? Kun kaikki vaikuttaa kaikkeen ja yksi valinta moneen asiaan, mistä tietäisin, ettei jonkin muutoksen tekeminen menneisyyteen (jos sellainen tilaisuus sattuisi jostain kohdalle osumaan) tuhoaisi myös niitä hyviä asioita?

This week question was "if I could do it all again, would I change anything?" That's something I've been thinking of for last year or two. If I only had done that or had not done this, would it have made any difference? But on the other hand, somethings are good now, so how could I know which ones to change, if that kind of opportunity would appear? Since all things are related, what if changing something would steel away the good parts too?